Uuden työn Kaiku-palkinto kilpailu: Rise Jyväskylän kampus – kahden liitto onnistuu ajan kanssa

Kun yhdistetään kaksi erilaista toimintakulttuuria, muutokselle on annettava aikaa. Jyväskylän yhdyskuntaseuraamuslaitos ja Laukaan vankila tutustuivat toisiinsa ja lähtivät rakentamaan uutta yhteistä tulevaisuutta molemminpuolisella arvostuksella ja kunnioituksella höystettynä.

Jyväskylään rakennetaan parhaillaan uutta Rikosseuraamuslaitoksen yksikköä, joka yhdistää nykyisen Laukaan vankilan ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimiston toiminnot. Muutos tarkoittaa suurta muutosta, yhteisen työn kehittämistä, tehtävien uudelleen organisointia ja palvelujen uutta muotoilua. Tätä kaikkea on tehty monin tavoin.

– Muutosta on tehty mm. toistemme työhön tutustumalla, asiakkaita ja vankeja osallistamalla, uusia toimintamalleja ketterästi kokeilemalla sekä tiedottamista kehittämällä, johtaja Tuula Tarvainen ja apulaisjohtaja Pirjo Uusi-Piuhari Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimistosta kertovat.

”Päivä toisena” opetti paljon

Tarvainen ja Uusi-Piuhari korostavat, että kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen tulee aloittaa hyvissä ajoin. Siksi muutoksen läpiviemiseksi toteutettiin kaksi peräkkäistä Kaiku -hanketta vuosina 2016–2018. Vetoapua hankittiin myös talon ulkopuoliselta konsultilta Tamora Oy:stä.

– Opimme prosessin aikana tuntemaan ja arvostamaan toistemme työtä ´päivä toisena´ -kokeilujen kautta. Näiden päivien kautta toistemme työn sisällöt ja työkaverit tulivat uudella tavalla tutuiksi, joten osaamme nyt miettiä asioita entistä paremmin myös toisten näkökulmasta, Tarvainen kuvailee.

Kokeilu on yhtenäistänyt arvopohjaamme ja me-henkeämme.

Päivä toisena tarkoitti käytännössä esimerkiksi sitä, että rikosseuraamustyöntekijä osallistui vankilan arkeen, vietti työpäivää yhdessä tuomiota suorittavien kanssa ja näki, mitä elämä on vankilassa.

Hankkeen kantavaksi teemaksi kasvoi: ”Olemme täällä sen takia, että asiakkaat saisivat parhaat mahdolliset eväät rikoksettomaan elämään.”

Kokeilut lisäsivät rohkeutta

Kaksivaiheinen Yhteiset käytänteet -hanke teki muutostarpeet näkyviksi. Juurtuneet toimintatavat vaativat ravistelua, kyseenalaistamista ja palvelujen uudelleen muotoilua. Hankkeiden ansiosta ymmärrettiin, että tuleva toimitilamuutos on ennen kaikkea toiminnan, toimintakulttuurin ja työn tekemisen muutos, johon liittyvät myös digitatalisaatio, etätyö ja verkostotyö.

Osallistaminen ja kokeilut toivat rohkeutta asiakkaille ja vangeille tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi ja palvelujen uudelleen muotoiluun. Osallistaminen lisäsi myös itseluottamusta ja lähensi kanssakäymistä työntekijöiden kanssa. Kokeilussa merkittävässä olivat myös luontoarvot, kuten metsä toimintaympäristönä ja kotieläin vankilan pihamaalla.

– Kehittämiskokeilu lisäsi yhteisöllisyyttä ja työntekijävetoista ideointia sekä toisen työn arvostusta yksikön sisällä ja yksiköiden kesken. Kokeilu vahvisti myös verkostojen kiinnostusta yhteistyöhön vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa, Tarvainen kuvailee.

Ahkera työ kantaa hedelmää

Uuden toimintakulttuurin luominen uutta RISEn Jyväskylän kampusta varten on edellyttänyt etenkin yhteistyötä, mutta myös avoimuutta, sitoutumista, motivaatiota, joustavuutta, rohkeutta, uuden oppimista, verkostoitumista, koulutusta, suunnitelmallisuutta, aikataulutusta ja seurantaa.

Ahkera työ tuottaa tulosta.

Kahden erilaisen yksikön väliset raja-aidat ovat hälvenneet ja uusi RISE-kampus on otettu omaksi. Alun huolet ovat väistyneet ja muutos on alettu nähdä mahdollisuutena. Uusia oivalluksia on syntynyt ja työmotivaatio, innostus sekä luovuus ovat lisääntyneet.

– Kantavaksi ajatuksesi on noussut yhteinen tehtävämme: olemme olemassa sen takia, että asiakkaamme saisivat parhaat mahdolliset eväät rikoksettomaan elämään, Tarvainen summaa.

Yhteinen muutosmatka jatkuu

Yhteinen sävel on löytynyt ja yhteinen toimintakulttuuri luotu. Koska yhteisen elämän eväät ovat nyt hyvissä käsissä, muuttoa vuonna 2020 valmistuvalle kampukselle odotetaan jo innolla.

– Ketterät kokeilut ovat lisänneet motivaatiota ja työn iloa sekä opettaneet luovuutta ja uskallusta ottaa riskejä. Kun kokeillaan, on lupa myös epäonnistua. Kehittämiskokeilu on vahvistanut vankien ja asiakkaiden osallisuutta ja tyytyväisyyttä palveluihin, Uusi-Piuhari listaa.

– Suosittelemme ehdottomasti ulkopuolisen konsultin käyttämistä näin isossa muutoksessa. Ilman ulkopuolista vetoapua voi olla vaarana, että jäädään kiinni vanhaan toimintakulttuuriin ja jumiudutaan vastustamiseen. Kehitystyömme jatkuu edelleen.


Teksti: Sari Okko ׀ Kuvat: Rikosseuraamuslaitos