Meidän pitäisi unelmoida demokratiasta

Meillä demokratian kasvateilla on ollut käsitys, että demokratia on voittoisa hallintotapa. Maailma näyttää kuitenkin tuottavan pettymyksen. Monet demokratiat ovat jo hätää kärsimässä. Filosofi Teppo Eskelisen mielestä kyse ei ole demokratian epäonnistumisesta vaan vallanpitäjien halusta rajata demokratia niin ahtaalle, ettei se enää voi toteutua.

Heti kättelyssä Teppo Eskelinen muistuttaa, että demokratia ei ole turvassa sielläkään, vaikkapa Suomessa, missä se kansainvälisissä vertailuissa näyttää toteutuvan erinomaisesti. Demokratia vaatii nimittäin kaiken aikaa huolenpitoa, jotta se ei muutu toimintakyvyttömäksi.

Varoittava esimerkki on maailmalla yleistyvä käytäntö, että ”vapaat” vaalit järjestetään, eivätkä puolueettomat vaalitarkkailijat vaikkapa EU-parlamentista löydä vaalivilppiä. Siitä huolimatta selvä voittaja on vallassa oleva puolue.

– Demokratiaa uhataan myös niissä maissa, joissa se näyttää melko hyvin toimivan, Teppo Eskelinen sanoo.

Kyse on siitä, mitä ennen vaaleja on tehty. Yhä useammin sananvapautta on merkittävästi rajoitettu, televisio suoltaa hallituksen propagandaa, kokoontumisvapautta rajoitetaan, opposition toimintaa rajoitetaan, oikeuslaitoksen riippumattomuus tuhotaan. Kun valtapuolue on tällä tavalla ottanut haltuunsa koko yhteiskunnan, vaalit voidaan järjestää, sillä kansalaiset ovat saaneet vain sitä informaatiota, jonka hallitus haluaa sen saavankin. Ja äänestää sen mukaisesti.

– Tilanne on paradoksaalinen, sillä viimeisen 20 vuoden aikana useampi ihminen kuin koskaan ennen on päässyt äänestämään, mutta samaan aikaan unelma todellisesta demokratiasta on saanut todella kovia iskuja esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa, jotka ovat EU:n jäsenvaltioita, Eskelinen muistuttaa.

Eskelistä kiinnostaa kuitenkin vielä enemmän ne demokratiaa kaventavat ja rajaavat mekanismit, jotka toimivat huomaamattomasti niin, että kukaan ei kyseenalaista demokratian toimivuutta, vaikka se ei toimikaan kunnolla.

Välinpitämättömyys

Teppo Eskelisen mielestä demokratia on syyllistynyt itsetyytyväisyyteen. Neuvostoliiton romahtaminen koettiin osoituksena siitä, että yksinvaltainen järjestelmä sortuu omaan mahdottomuuteensa. Sen seurauksena juhlittiin kapitalismin voittoa ja väitettiin, että kapitalismi tarvitsee tuekseen demokratiaa. Se ei toimi yksin.

– Ajateltiin, että diktatuurit romahtavat omalla painollaan, eikä demokratian puolustamiseksi tarvitse tehdä mitään, kun kumppanina on voitokas markkinatalous. Nyt tiedämme, että yhä globaalimmaksi paisuva markkinatalous asettaa demokratialle ehtoja, jotka rajoittavat sitä merkittävästi. Tähän ihmiset suhtautuvat yllättävän välinpitämättömästi. Ehkä ei osata nähdä niitä uhkia, joita se toimivalle demokratialle aiheuttaa.

– Demokratia on jähmettynyt. Sen seurauksena ihmiset näkevät yhä vähemmän demokratian positiivista vaikutusta omassa elämässään. Se helpottaa demokratian kaventamista. Välinpitämättömyys demokratiaa kohtaan kumpuaa siitä, että ihmiset ajattelevat, että demokratian avulla ei saada mitään aikaan, Eskelinen sanoo.

Monet pitävät demokratian epäonnistumisena sitä, että populistit ovat nostaneet päätään – ja se on tapahtunut demokratian puitteissa ja vapaissa vaaleissa. Lääkkeeksi tarjotaan demokratian kaventamista, sillä kansa ei osaa tehdä oikeita ratkaisuja.

Teppo Eskelinen näkee toisin.

– Kyse ei ole demokratian epäonnistumisesta vaan siitä, että demokraattinen päätöksenteko ei saa toimia. Yhteiskunta on sidottu vaihtoehdottomuuteen. Asiantuntijat ovat ottaneet päätöksentekovallan, koska asiat ovat monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia.

Ennakoitavuus

Maailmassa tarvitaan ennakoitavuutta. Esimerkiksi yritykset vaativat jopa kymmenien vuosien perspektiiviä tulevaisuuteen, jotta ne voivat investoida. Yritykset vetäytyvät nopeasti maista, joissa on poliittista epävarmuutta.

Kapitalismi menestyy Kiinassa, vaikka se on yksipuoluejärjestelmä.

Teppo Eskelinen kyseenalaistaa myös kapitalismin kytkeytymisen demokratiaan. Esimerkkinä toimii Kiina. Kapitalismi menestyy Kiinassa, vaikka se on yksipuoluejärjestelmä, jonka hallitsijalle on annettu rajoittamaton valta. Ihmisoikeudetkaan eivät toteudu, mutta Kiinan merkitys koko maailmantaloudelle on kasvanut niin suureksi, että kritiikkiä sen toimille esiintyy hyvin vähän. Ainoa äänekäs kriitikko on Donald Trump, jonka kritiikki liittyy siihen, että Kiina syö Yhdysvaltain teollisuuden toimintaedellytyksiä

– Kiina antaa yrityksille lupauksen jatkuvuudesta. Eivät yritykset ole kiinnostuneita niinkään demokratiasta vaan vakaasta toimintaympäristöstä, Eskelinen sanoo.

– Aito demokratia sisältää muutoksen mahdollisuuden. Vakaus ja ennakoitavuus eivät ole ominaisia demokratialle, sillä demokratiaan pitäisi kuulua mahdollisuus tehdä suuriakin muutoksia, mikäli äänestäjät sitä tahtovat. Tämä puolestaan ei sovi yrityksille. Niinpä tästä demokratian perusperiaatteesta on hyvin laajalti luovuttu, Eskelinen sanoo.

Eskelinen kuvaa nykykapitalismia suunnittelujärjestelmäksi, jota hallitsevat kirjanpitäjät. He inhoavat epävarmuutta ja byrokraattisen suunnittelun puutetta. Kun digitalisaatio on tehnyt markkinoista globaalin, suuryritykset voivat kilpailuttaa halunsa mukaan valtioita. Investointeja saadakseen valtiot ovat valmiita tekemään lähes mitä tahansa, esimerkiksi tinkimään verotuksesta, joskus luopumaan siitä kokonaan.

– Perustellusti voidaan kysyä, ovatko nykyiset suuryritykset jo itsessään uhka demokratialle, Eskelinen sanoo.

Tasapaino

Teppo Eskelinen puhuu demokratian utopiasta sen vuoksi, että täydellisen demokratian ei ehkä pidäkään toteutua. Se ei ole mahdollinen, mutta sitä kohti pitää pyrkiä.

– Aito demokratia sisältää mahdollisuuden arvaamattomuuteen. Toimiva demokratia on tasapainotila, jossa ihmisten ääni tulee kuuluviin, mutta myös jatkuvuutta halutaan turvata, Eskelinen määrittelee.

Eskelinen sanoo, että demokratiassa lähtökohta on tasa-arvo. Sitä hyvin varakkaiden ihmisten on vaikea hyväksyä. Demokratian lähtökohta on kuitenkin, että ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta syntyperästä, yhteiskunnallisesta asemasta, kyvykkyydestä tai varallisuudesta.

Huolimatta siitä, että olemme erilaisia, ihmisarvo on sama.

– Toivoisin, että tätä lähtökohtaa ei edes tarvitsisi perustella. Huolimatta siitä, että olemme erilaisia, ihmisarvo on sama, Eskelinen sanoo.

Tasa-arvo voidaan turvata vain demokratiassa. Demokratiaa voidaan vahvistaa vain lisäämällä sitä.

Usein ajatellaan, että demokratia korjaantuu, kun sitä vähennetään ja korvataan asiantuntijavallalla. Tämä ajatus on saatu syötetyksi myös aika monen kansalaisen mieleen, mutta asiantuntijavalta on yksi demokratian piilevistä uhista.

– Meidän on ylläpidettävä ihmisten halua demokratiaan. Ihmisen täytyy oppia olemaan demokraattinen ja vaatimaan tasa-arvon toteutumista. Se ei synny itsestään. Meidän pitäisi unelmoida demokratiasta, siitä että demokraattinen yhteiskunta on tavoittelemisen arvoinen.


 Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Pixabay ja Herkko Eskelinen