Lahti löysi keinon ristiriitojen ratkomiseen

Lahdessa kaupungin keskustelukulttuuri niin päätöksentekijöiden kuin kaupunkilaistenkin keskuudessa ei ole aina ollut kovinkaan rakentavaa, vaan välillä jopa eripuraista ja repivää. Pari vuotta sitten alettiin kokeilla Sitran kehittämää erätauko-keskustelumenetelmää. Kaiken aikaa kasvava joukko kaupunkilaisia on oppinut kuulemaan toisiaan ja kokenut tulleensa kuulluksi.

Sitra rakensi dialogiin perustuvan keskustelumenetelmän, kun eduskunnassa oli vuoden 2016 kieppeillä havahduttu siihen, että keskustelukulttuuri oli heikentynyt, vihapuhe kasvanut ja eripura lisääntynyt. Keskustelu ei sujunut, kun ihmiset puhuivat toistensa ohi ja ymmärsivät toistensa puheet tahallaan väärin. Keskinäinen kunnioitus keskustelijoiden väliltä puuttui.

Nyt Sitran projekti jatkuu Erätauko-säätiöstä, joka toimii suurten suomalaisten kulttuurisäätiöiden rahoituksella.

Erätaukokeskusteluja on käyty niin kaupungin sisäisissä työntekijäkeskusteluissa kuin kaupunkilaiskeskusteluissa – ja palaute on ollut positiivista, Olli Toivonen kertoo.

Silloinen Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu osallistui ensimmäisiin Sitran järjestämiin erätaukotilaisuuksiin ja toi idean ja haasteen Lahteen. Kaupungin Osallisuus ja hyvinvointipalvelut tarttuivat haasteeseen ja ensimmäisten joukossa erätaukokoulutuksen sai vasta Lahden kaupungin palvelukseen tullut strategiasuunnittelija Olli Toivonen. Tuntui siltä, että nyt olisi tarjolla menetelmä, jolla eripuraan ja päätöksenteon halvaantumiseen voitaisiin löytää apua.

– Vuonna 2018 kaupungin esimiespäiville saatiin houkuteltua kahdeksan ryhmäkeskustelun vetäjää. Epäluulo oli aika suurta. Jaettiin tilaisuuden 120 osallistujaa kahdeksaan ryhmään ja vedettiin läpi ryhmäkeskustelu erätaukomenetelmällä. Heti keskustelun jälkeen saatu palaute oli todella positiivista.

Lahdessa on jo 50 kurssinkäynyttä keskustelunvetäjää.

– Esimiespäivän jälkeen ilmoitimme keskustelun vetäjiksi haluavien kurssista, jossa oli 15 paikkaa. Hakijoita oli 45. Järjestimme heti toisenkin kurssin. Nyt meillä on jo 50 kurssinkäynyttä keskustelunvetäjää ja erätaukokeskusteluja käydään eri puolilla kaupungin organisaatiota, Olli Toivonen kertoo.

Lahden kaupungin tarttuminen toimeen on nähty myös valtakunnallisesti. Se palkittiin Vuoden dialogitekopalkinnolla 2019.

Vastaus tarpeeseen

Olli Toivonen on innostunut aiheesta. Kaukana on virkamiesmäisyys, kun Toivonen kertoo Lahden kaupungissa saaduista kokemuksista.

Lahdessa kaupunkilaiset ovat olleet tyytymättömiä asioiden tilaan ja tuoneet sen kuuluviin. Epäkohtia on etsitty enemmän kuin kehumisen aiheita. Myös valtakunnallisessa Kaupunkikuvatutkimuksessa on näkynyt asukkaiden tyytymättömyys omaan kotikaupunkiinsa.

Poliittisessa päätöksenteossa yhteisen näkemyksen löytäminen on ollut aika ajoin vaikeaa. Jakolinjat ovat usein syntyneet puolueiden sisälle, jolloin niiden kurominen umpeen on huomattavan vaikeaa. Kaavoitukseen liittyvistä päätöksistä valittaminen on ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

– Ymmärsimme, että tyytymättömyys ei liity yksittäiseen asiaan, vaan asia on monitahoinen. Tyytymättömyys on oikea, olemassa oleva ilmiö, mutta vaikeasti määriteltävissä. Siihen tilanteeseen erätaukodialogi tuntui tarjoavan yhden mahdollisuuden. Lähdimme kokeilemaan, eikä tämän myyminen ole ollut vaikeaa, sillä ihmisillä on ollut ilmeinen tarve tällaiselle työkalulle, Toivonen toteaa.

Kun alkuun on päästy, erätaukokeskusteluja on käyty niin kaupungin sisäisissä työntekijäkeskusteluissa kuin kaupunkilaiskeskusteluissa. Palaute on ollut erittäin positiivista. Useaan kertaan hyvin epäluuloisesti mukaan tullut keskustelija on keskustelun jälkeen kertonut yllättyneensä positiivisesti. Jotakin on keskustelun aikana liikahtanut. Keskustelun jälkeisissä oivalluslapuissa on ollut viestejä siitä, että ymmärrys omaa itseä ja myös muita kohtaan on kasvanut.

Tulin kuulluksi

Perinteisen keskustelukulttuurin yksi ongelma on se, että moni kokee, että ei saa ääntään kuuluviin. Siitä kumpuaa turhautuminen ja tyytymättömyys. Kun ei tule kuulluksi, ääni voimistuu ja puhe saa kiukun, jopa vihan piirteitä.

Elämme monien totuuksien aikaa.

– Meidän on opittava hyväksymään, että kyse on ihmisten aidoista kokemuksista, jotka on otettava vakavasti. Jos sanon, että toi on sun mielipiteesi, se on vähättelyä. On otettava ihmisen kokemus, erilainenkin, tosissaan ja hyväksyttävä se hänen totuutenaan. On paremmin sanottu, että elämme monien totuuksien aikaa kuin että elämme totuuden jälkeistä aikaa, Toivonen sanoo.

Esitellessään keskusteluja Olli Toivonen käyttää ihmisten itse kirjoittamia oivalluslappuja, koska ne ovat autenttisia.

Toivonen ottaa esimerkin päiväkodin työntekijöiden käymästä strategiaan liittyvästä ryhmäkeskustelusta. Eräs työntekijä tuli keskusteluun hyvin epäluuloisena siitä, saataisiinko mitään aikaan. Lopussa hän sanoi, että ymmärtää nyt oman roolinsa ruohonjuuritason strategisena työntekijänä.

– Tällaiset viestit ovat hyvin tyypillisiä. Vaikka keskustelua käydään vaikeista aiheista, kokemukset ovat olleet, että asiat ovat tulleet ymmärrettävämmiksi, oma rooli kirkastunut ja eri ihmisten näkökulmat avanneet uusia näköaloja käsillä olevaan asiaan, Toivonen sanoo.

Erätaukomenetelmän avulla ryhmässä saadaan aikaan luottamuksellinen ilmapiiri, jonka turvin ihmiset uskaltavat tuoda esille omia tuntemuksiaan. Kun niitä ei teilata vaan sallitaan myös ristiriitaisten kokemusten olla tosia, ihmiset kokevat, että heidän puheenvuoroillaan on merkitystä.

Eri näkökannat yhtä arvokkaita

Erätaukokeskusteluissa ei ole tarkoitus päätyä yhteiseen näkemykseen. Siinä ei yritetä voittaa toisia oman kannan taakse. Keskustelun avulla pyritään löytämään asiaan liittyvät erilaiset näkökannat, jotka sitten pyritään ottamaan huomioon lopullisessa päätöksenteossa.

Lahdessa ei vuonna 2019 tehty yhtään kaavavalitusta. Olli Toivonen ei ota siitä kunniaa erätaukokeskustelun käyttöönotolle, mutta ei kuitenkaan torju sitä, että tällaiset keskustelut olisivat osaltaan olleet vaikuttamassa asiaan.

Myös jyrkkinä tunnettujen vaikuttajien kokemukset ovat olleet positiivisia.

– Meillä on runsaasti esimerkkejä siitä, että keskustelut ovat lähentäneet hyvin kaukaa toisistaan lähteneitä keskustelijoita ja synnyttäneet ymmärrystä eri tavalla ajattelevien ihmisten välille. Myös jyrkkinä tunnettujen vaikuttajien kokemukset ovat olleet positiivisia.

Erätaukomenetelmää on myös esitelty mm. Lahdessa järjestetyssä kaupunkien henkilöstöjohdon seminaarissa, jossa keskusteluosio käytiin tällä metodilla. Siitä taisi lähteä viestiä aika moneen kaupunkiin menetelmästä, jolla voidaan käsitellä erityisen vaikeita ja haastavia aiheita.

Olli Toivonen on silminnähden innoissaan.

– Me olemme nähneet dialogin voiman. Sillä voidaan merkittävällä tavalla parantaa toimintakykyä, päätöksentekoa ja saada asiat etenemään.


Teksti ja kuvat: Heikki Hakala | Otsikkokuva: Unsplash