Maailman onnellisimmat virkamiehet. Paras virasto. Tyytyväisimmät asiakkaat. Säteilyturvallinen Suomi. Niistä on STUKin visio tehty. Strategia on koko viraston yhteinen asia.
Kun onnellisuus tuli Säteilyturvakeskuksen (STUK) kauden 2018–2022 strategiaan, se herätti tunteita – ja herättää edelleen. Onnellisuus visiossa ilahduttaa, hämmentää, ihmetyttää ja vähintäänkin kiinnittää huomiota. Visio kuvastaa viraston uutta tapaa ajatella sekä halua herättää tunteita ja keskustelua.
Huomionarvoinen asia on sekin, että STUKin uutta strategiaa lähdettiin tekemään yhdessä koko talon voimin yli organisaatio- ja osastorajojen. Kantavana ajatuksena oli, että kun se on yhdessä tehty, se ei jalkautusta kaipaa.
Kaiku-kehittäjä, kehittämispäällikkö Sari Sinkkonen ja viestinnän asiantuntija Leena Hietanen kertovat, mitä oikein tapahtui ja miten homma hanskattiin.
Lähes vuoden työ kannatti
Strategiatyö käynnistyi vuodenvaihteessa 2017, jolloin perustettiin koko taloa edustava työryhmä vetämään käytännön työtä ja tukemaan johtoryhmää. Alkuvuodesta toteutettiin toimintaympäristön ja nykytilan analyysi, jolla muurattiin muutosstrategialle tukeva pohja.
Rakennustyö toteutettiin omin voimin, joskin prosessin vetämiseen saatiin vetoapua talon ulkopuoliselta konsultilta. Työ saatiin hyvälle mallille kesän lopulla ja syksyllä päästiin strategian lanseeraamiseen.
– Strategian parissa urakoitiin lähes koko vuosi hyvinkin tiiviisti. Matkan varrella toteutettiin useita työpajoja ja kaikilla oli mahdollisuus osallistua. Pyrimme tavoittamaan erilaiset ihmiset erilaisin keinoin ja pitämään koko prosessin mahdollisimman avoimena ja läpinäkyvänä, Sinkkonen ja Hietanen sanovat.
Kevään tulevaisuuspäivässä pohdittiin STUKin arvoja sekä mietittiin toimenpiteitä, joiden avulla yhteisiin tavoitteisiin päästäisiin.
Strategia koskettaa tunteita
Työ oli kaiken urakoinnin arvoista, ja koko henkilöstön sekä sidosryhmien osallistaminen kannatti. Vaikka töitä tehtiin paljon, tekemisen henki yhteiseen päämäärään pysyi hyvänä. Kun ensimmäinen luonnos strategian tavoitteista oli valmistunut, sitä testattiin osastoilla, jotta nähtiin, miten tavoitteet sopivat itse kunkin omaan tekemiseen ja arjen työhön.– Koska strategia perustuu aitoon osallistamiseen ja yhteiseen omistajuuteen sekä yhdessä tekemiseen ja rakentamiseen, sitä ei enää tarvinnut myydä henkilöstölle, Sinkkonen ja Hietanen korostavat.
Entäpä se onnellisuus?
– Kun strategia koskettaa tunnetasolla, se kiinnostaa ihan uudella tavalla ja tulee ikään kuin omaksi. Ja kun strategia herättää kysymyksiä, se saa etsimään vastauksia, jolloin strategia ui kuin varkain tajuntaan, Hietanen lisää.
Jos kysellään, myös kuunnellaan
Strategiatyön jokaista vaihetta sekä jokaisen työpajan ja kyselyn tuloksia käytettiin aidosti hyödyksi rakennustyössä. Henkilöstöä pidettiin ajan tasalla ja strategiatyön etenemistä jatkuvasti esillä.
– Meillä oli alusta asti se linja, että kaikki tuotettu materiaali ja eri vaiheiden luonnokset olivat saatavilla ja kommentoitavissa. Keskusteluja käytiin niin Yammerissa, intrassa, käytävillä kuin kahvipöydissä. Prosessin etenemisestä viestittiin ahkerasti – jopa kyllästymiseen asti, Sinkkonen ja Hietanen hymyilevät.
Lautapeli teki strategian tutuksi.
Strategian lanseeraus toteutettiin innostavalla ja mukaansa tempaavalla tavalla STUKia varten räätälöidyn strategiapelin avulla. Reilut 150 henkilöä pelasi lautapeliä noin 20 henkilön ryhmissä konsultin innoittamina. Pelatessa strategian sisältö sisäistyi ja ihmiset kohtasivat toisensa jopa ensi kertaa yli osastorajojen.
”Ensimmäinen ymmärrettävä strategia”
Sinkkonen ja Hietanen korostavat johdon roolia. STUKissa johto seisoi sataprosenttisesti asian takana, uskoi prosessiin, kutsui organisaation mukaan, osallistui, kuunteli, sparrasi, kiteytti ja lopulta kokosi rakennuspalikat yhteen.
Henkilöstön palautteessa kiitettiin sitä, että ”rivihenkilöstö” otettiin nyt oikeasti mukaan. Prosessia pidettiin hienona: ”ensimmäinen strategia, jonka luulen ymmärtäväni”. Oli myös ihmisiä, jotka eivät oman työnsä ääreltä strategian työstöön ehtineet ja niitä, jotka eivät löytäneet itselleen sopivaa tapaa osallistua.
– Seuraavalla strategiakierroksella ihmisten erilaisuus on huomioitava vielä paremmin, jotta jokainen pääsee osallistumaan työhön itselle luontaisimmalla tavalla. Kaikki eivät huutele kovaa tai halua osallistua workshoppeihin. Joku haluaa tehtäväksiannon sähköpostitse, toinen haluaa jutella lähimpien työkavereiden kanssa ja kolmannelle on luontevaa peukuttaa somessa, Hietanen pohtii.
Strategian lanseeraukseen kuului STUKille räätälöity strategiapeli, jota pelaamalla sisältö sisästyi ja ihmiset kohtasivat yli osastorajojen.
Onnellisuus on monen tekijän summa
Onnellisuus herättää tunteita, ristiriitaisiakin. Visiota on kiitetty rohkeaksi, mutta se on koettu myös ”häiritseväksi muutoin niin järkevän oloisessa strategiassa”. Jollekin ”maailman onnellisimman virkamiehen” sisäistäminen vei aikaa, mutta sitten kun se kolahti, se kolahti kovaa.
Onnellisuus on Sinkkosen ja Hietasen mukaan sitä, että töihin on mukava tulla, työ on merkityksellistä ja sopivan haasteellista, vaikutusmahdollisuudet ovat riittävät, ilmapiiri on kannustava ja työhyvinvointia vahvistava, osaaminen on syvällistä ja laaja-alaista. Se on myös sitä, että johtaminen ja työkalut mahdollistavat keskittymisen olennaiseen sekä sitä, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa.
Onnellisuus rakentuu näistä osatekijöistä ja niitä mittaan mm. vuosittain toteutettavassa henkilöstötutkimuksessa, VMBarossa. Tulokset ovat hyvät, mutta se vaatii jatkuvaa työtä – ihan niin kuin strategian toteuttaminen. Jokaisesta päivästä opitaan.
Teksti: Sari Okko | Kuvalähde: STUK | Kuvat: Jarkko Översti, Studio Tosikuva
