Asiantuntijatyötä verkostoissa

Mitä kehittäjäkumppanuus on?

• Pirulliset ongelmat eivät ratkea saamalla lisäinformaatiolla, vaan oppimalla hyödyntämään omien ajattelu- ja toimintamallien jatkuvaa jäsennystä ja transformaatiota. On opittava omien ajattelumallien haastamista ja kritiikille altistamista osana yhteistyötä.

Kehittäjäkumppanuus-toimintamallissa yhteiskunnallisen toimijat (valtio, virasto, maakunta, kunta) edistävät Suomen kasvua ja hyvinvointia, ei pöydän vastakkaisilta puolilta perinteisellä ohjattava-ohjaaja-mentaliteetilla, vaan suuntaamalla yhdessä yhteiseen tulevaisuuteen. Toiminta synnyttää kehittäjäyhteisöjä, jotka vetävät puoleensa uusia kompetensseja ja kehittävät olemassa olevia. Kyse on mindset-muutoksesta, eli kaikki lähtee ihmisten välisestä ajattelun ja toiminnan muutoksesta. Suurimmat esteet ovat pelko ja vakiintuneet ajattelutottumukset.

Miten kehittäjäkumppanuudessa toimitaan?

• Kehittäjäkumppanuus tarvitsee kehittyäkseen ajan ja paikan sekä prosessit ja resurssit, jotta sillä on mahdollisuus kehittyä.
• Avainkompetenssit:
  1) Kyky muodostaa tiimejä ja toimia eri kokoonpanoissa (organisoitu yhteistyö)
  2) Itseohjautuminen
  3) Vuorovaikutus ja dialogi
  4) Irtipäästäminen ja poisoppiminen ovat uuden alku

Toiminta ei ole valmiiden asioiden tekemistä, vaan asioiden tekemistä valmiiksi tai ainakin valmiimmaksi yhdessä. Edellytyksenä on sietää keskeneräisyyttä ja kaiken aikaa rakentaa näkymää silloinkin, kun suunta on samea. Toimintaan tarvitaan vuorovaikutteinen järjestelmä eli ihmisille on mahdollistettava vuorovaikutteisia alustoja, kuten kohtaamispaikkoja, fyysisiä, virtuaalisia ja henkisiä. Näin he voivat paneutua kehittämishaasteeseen, jota he voivat kirkastaa oivalluksillaan ja jatkuvalla oppimisellaan yhdessä. Uusia ideoita ja mahdollisuuksia löytyy usein sisäisistä murroskohdista. Sen vuoksi ihmisille on annettava vapautta kokeilla ja erehtyä sekä korjata. Nokkelasti tehtävä työ on tuottavampaa kuin tehokkaasti tehty työ. Ideointi, mahdollisuuksien tunnistaminen sekä kokeilut tapahtuvat vuorotellen koko kehittämisprosessien ajan. Selkeiden prosessien ja vapaan haudutteluajan oikeanlainen vuorottelu on avain onnistumiseen.

• Kehittäjäkumppanuus syntyy toimijoiden tasavertaisesta ja tulevaisuusorienteisesta toimintatavasta – yhteistyöstä yli hallinnonalarajojen, jolloin organisaatiot ja ammattiryhmät työskentelevät yhdessä.
• Kehittäjäkumppanuuden toimintatavan ytimessä ovat vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys systeemisesti ja jatkuvasti oppimalla. Näin toiminnan kehittämistä voidaan tehdä entistä kestävämmin, säästää kustannuksia ja toimia tulevaisuusorientoituneemmin jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Minkä pitää muuttua, jotta kehittämiskumppanuus saadaan toimimaan?

• Kompetenssit: strategisuus, systeemisyys, tulevaisuusorientaatio, ilmiölähtöisyys, vuorovaikutus, luottamus –> kuunteleminen, läsnäolo, auttaminen, arvostaminen, ratkaisukeskeisyys
• Työkalut: tilannekuvat ja tilannekeskukset sekä palveleva johtajuus suunnananäyttäjänä, valmentajana ja vastuunottajana. Tarvitaan kompetensseja vahvistaa tiimien yhteistyötä sekä ratkaista konflikteja tiimien välillä ryhmätoiminnassa sekä suhteessa linjaorganisaatioihin.

Case maakunta- ja sotevalmistelu: kehittäjäkumppanuuden kasvutarina.

Yhteinen tavoite antaa suunnan ja toteuttamisvapaus energian:

1. 1. Ei virallista toimeksiantoa eikä jäsenten nimeämisiä
   2. Yksi kokonainen päivä viikossa
   3. Yhteisestä epävarmuudesta jaettuun ymmärrykseen
   4. Vaihtuva tila – uudistuva ajattelu
   5. Persoonat peliin
   6. Resurssointi ja arvostus
   7. Verkostomaista tiimityötä lisää jatkossakin

Mitä kehittäjäkumppanuudessa opitaan?

• Opitaan toimimaan uudella tavalla, jolloin päästään päätöksenteon siiloutumisesta kokonaisuuksiin ja ilmiölähtöisyyteen.
• Keinoja ovat muun muassa yrittäjämäinen palvelumuotoilu ja tulevaisuusorientaatio.
• Keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen kautta yhteisössä syntyvä osaaminen saadaan yhteiseen käyttöön.