Mitä työyhteisösovittelu on?

Työyhteisösovittelu on ratkaisukeskeisyyteen ja restoratiiviseen oikeuskäsitykseen perustuva konfliktinhallintamenetelmä. Se tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja silloin, kun varhaisen välittämisen malli ei enää riitä. Tavoitteena on puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, lisätä työyhteisön vuorovaikutustaitoja, palauttaa työrauha ja parantaa työilmapiiriä. Konfliktien ”hallinnalla” tarkoitetaankin tässä yhteydessä nimenomaan yhteisen oppimisen prosessia, jossa jokainen säilyttää kasvonsa ja arvonsa.

Ei ole olemassa ongelmaa, mistä puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa.

Sovittelu on työyhteisöissä vielä suhteellisen uusi ja tuntematon menetelmä. Konflikteja on yleensä totuttu ratkaisemaan esimiehen oh-jauksessa tai asiantuntijoiden konsultoimina – ja ajateltu, että kai ne ajallaan lutviutuvat. Sovittelussa keskeisenä ideana on, että osapuolet ratkaisevat konfliktin itse sovittelijaksi koulutetun henkilön ohjaamina.

Sovitteluprosessi käynnistyy yleensä silloin, kun konfliktin todetaan haittaavan työyhteisön toimintaa merkittävällä tavalla. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä, esimerkiksi kokonainen työyksikkö.

Aloitteen ongelman selvittämiseksi voi tehdä työpaikalla kuka tahansa: esimerkiksi konfliktin osapuoli, sitä sivusta seuraava kollega, esimies, johdon edustaja,  luottamushenkilö, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshoitaja tai -lääkäri tai henkilöstöpäällikkö.

Sovittelussa puolueeton ja ulkopuolinen henkilö eli sovittelija avustaa konfliktin osapuolia sovittelumenettelyn avulla löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun yhdessä keskustellen ja kuunnellen. Tämän jälkeen ne asiat, joihin osapuolet haluavat sitoutua tilanteen paranemiseksi, kirjataan yhdessä allekirjoitettavaan pöytäkirjaan tai sopimukseen. Sovitun toteutumista myös seurataan ja tarvittaessa sovittelua jatketaan.

Sovittelun keskeisiä periaatteita ovat luottamus, joustavuus, avoimuus,puolueettomuus, yhteistoiminnallisuus, arvon ja aseman palauttaminen, anteeksianto, toisten kunnioittaminen, sopiminen ja asioiden korjaaminen.

Suomessa työyhteisösovittelua on tutkinut ja kehittänyt erityisesti Timo Pehrman,
joka on soveltanut sovittelukokemuksiaan työyhteisössään Valiolla vuodesta 2001 ja muissakin yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa.

Lue lisää:

Sovittelun käyttöalueet yhteiskunnassa
Sovittelu ja työturvallisuuslaki
Mitä voidaan sovitella?
Mitä sovittelussa opitaan?
Mitä hyötyä sovittelusta on?
Sovittelu säästää resursseja