Tuovatko lupaukset odotetun ison muutosloikan?

Mitä hallituksen lupaukset politiikan uudistamisesta tuovat tullessaan? ”Odotan innolla, mitä tuleman pitää”, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä sanoo – sitä isoa loikkaa odotellessa. Lupaukset liittyvät läheisesti myös valtion henkilöstön tulevaisuuteen.

”Lupaukset tuntuvat hyviltä ja ne istuvat hyvin toimintaamme. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia. On pohdittu virastojen välistä yhteistyötä ja sen tiivistämistä, toisiltamme oppimista ja urapolkuja, tiedon parempaa kulkemista virastojen välillä”, Nerg pohtii.

”On mielenkiintoista nähdä, mitä esimerkiksi hallinnon jatkuva oppiminen, uudenlainen vuorovaikutus ja tietopohjainen politiikka tarkoittavat henkilöstömme kannalta ja miten ne tulevat näkymään käytännössä tai mitä hallitus haluaa nyt tehdä vaikkapa pitkän aikavälin politiikan nimissä ja kansalaisten luottamuksen kasvattamisessa.”

Muodollisuudesta yhteiseen tekemiseen

Innolla Nerg odottaa myös sitä, miten ministerit jatkossa kannustavat virkamiehiä tekemään tiiviimpää yhteistyötä. ”Tässä esimerkillä on suuri voima. Vuorovaikutuksen tiivistämiseksi yhteistyötä on syvennettävä ministeriöiden välillä ja koko julkisen hallinnon virastoketju on saatava mukaan. Lupaukset viestittävät siitä, että meidän tulisi nyt ryhtyä tekemään porukalla.”

Toki vuorovaikutusta on ollut aina, mutta se on ollut Nergin mukaan perinteikkäästi varsin muodollista: tehdään tulossopimuksia, pyydetään lausuntoja, kuullaan eri osapuolia.

Tässä olisi paljon opittavaa.

”Sen sijaan, että esittelemme valmiita asioita, meidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa. Lupauksista huolimatta vanhat toimintatavat jatkuvat helposti, joten nyt tarvitaan aitoa muutosta. Uusiutuminen edellyttää vanhojen toimintatapojen ravistelua ja tuulettamista. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista.”

Lupaukset viestivät muutoksen tarpeesta

hyppäävät tytötNergillä on kymmenen vuoden kokemus valtionhallinnosta. Vuosien saatossa on kehitytty, mutta on menty myös takapakkia. Esimerkiksi tietopohjaisessa politiikassa ollaan aiempaa paremmalla tasolla, jatkuvassa oppimisessa on edistytty ja vuorovaikutus on mahdollistettu. Mitään isoa loikkaa ei kuitenkaan ole otettu.

”Iso loikka olisi minulle se, että hyppäisimme pois siilomaisesta valtionhallinnosta”, Nerg tiivistää.

Lupaukset istuvat Nergin mukaan hyvin tähän aikaan, jossa toimintaympäristön muutos pakottaa uusiutumaan – aikaan, jossa vanha järjestelmä ei enää toimi. Yleisessä ilmapiirissäkin leijuu jotain sellaista negatiivisuutta, joka viestii muutoksen tarpeesta.

Elämme vaihetta, jossa tarvitaan uutta.

”Koska olemme jääneet ajasta jälkeemme, toiminnan on muututtava toimintaympäristöä vastaavaksi. Lupaukset ovat ilmaisu siitä, että jotain pitää tapahtua.”

Nerg sanoo, ettei lupauksissa puhuta pikkuasioista, vaikka pienilläkin asioilla on merkitystä. Muutoskaan ei tapahdu hetkessä, vaikka yhteinen tahtotila olisi olemassa. ”Hyvä, että asiat on nyt nostettu pöydälle. Lupaukset lunastetaan viimeistään seuraavissa vaaleissa, joissa kansalaiset kertovat mielipiteensä.”

Väki puolittuu, mutta ei leikkurin kautta

Nerg on tottunut esittelemään valtion henkilöstöön liittyviä lukuja. Jos otetaan vertailukohdaksi vuosi 2000, henkilöstön määrä on kutistunut liki 124 000 henkilöstä nykyiseen noin 76 000 henkilöön.

”Väkimäärämme kertoo siitä, että valtion ydintoiminnot ovat hallussa eikä niissä ole enää ulkoistettavaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu kuitenkin vielä enemmän kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Väki ei vähene leikkurien kautta vaan eläköitymisen kautta.”

Mistä löytyvät ihmiset eläköityvien tilalle?

”Noin puolet nykyisestä henkilöstöstämme on jäämässä pois työelämästä. Tämä on suuri haaste: miten olla kilpailukykyinen palveluntuottaja, kun väki vähenee ja toisaalta, miten olla kilpailukykyinen työnantaja, jotta saamme uusia tekijöitä”, Nerg pohtii.

Haaste on yhteinen sekä valtiolle että kunnille: mistä löytyvät ihmiset eläköityvien tilalle? Valtiolla tämä tarkoittaa 36 000, kuntasektorilla 200 000 ihmistä.

Tuleva työvoimakapeikko pistää pohtimaan

”Nyt jos koskaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja uutta yhteistyötä. On huolehdittava, että kaikki mahdollisuudet digitalisaatiota ja uutta teknologiaa myöten saadaan tukemaan tulevaa kehitystä. Meidän on mietittävä, kuinka vetovoimaisia olemme nuorten silmissä, millainen työkulttuuri meillä on, kuinka merkityksellistä työtä meillä tehdään”, Nerg toteaa.

Nerg kutsuu valtiota työnantajana eräänlaiseksi sekatavarakaupaksi, jossa on tarjolla monenlaista työtä monenlaisille koulutustaustoille ja jossa on paljon kehittymismahdollisuuksia sekä merkityksellisen työn tekemisen paikkoja.

”Kaiken keskellä meidän on muistettava ydintoimintojemme ja perustehtäviemme jatkuvuus. Emme ole itseisarvo vaan jotakin varten. Meidän on pidettävä huolta siitä, että pystymme rakentamaan Suomen menestystarinaa jatkossakin.”


Teksti: Sari Okko | Kuvat: valtiovarainministeriö ja Pixabay