Ratkaisukeskeinen vuorovaikutus

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet hankki Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatelta ratkaisukeskeisiä koulutuksia ja valmennuksia.

Esimiehet ja luottamusmiehet oppivat ratkaisukeskeisiä menetelmiä konfliktien sovittelemiseen, työhyvinvointikyselyn tuloksien käsittelemiseen, innostavan ilmapiirin luomiseen, valmennuskeskustelun pitämiseen, korjaavan palautteen antamiseen, kriittisen palautteen vastaanottamiseen, loukkaantumisien käsittelemiseen ja työpaikan ongelmien ratkaisemiseen.

Tämän jälkeen Aducate ja Palkeet yhdessä suunnittelivat ja toteuttivat koulutuksia, joiden yhtenä keskeisenä teemana oli ratkaisukeskeinen tapa käsitellä työpaikan ongelmia. Samalla näissä koulutuksissa harjoiteltiin varhaista puuttumista ja ryhmäkehityskeskustelua, joiden punaisena lankana oli ratkaisukeskeisyys.

Näihin koulutuksiin osallistui työntekijöitä ja esimiehiä. Lisäksi Aducate toteutti ratkaisukeskeistä ryhmävalmennusta, jonka tarkoituksena oli tukea henkilöstön työhyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana. Näin lähes jokainen Palkeiden työntekijä ja esimies on saanut jonkinlaisen kosketuksen ratkaisukeskeisyyteen. Mutta mitä ihmettä on tuo ratkaisukeskeisyys?

Tee jotain eri tavalla

Ratkaisukeskeisyys juontaa juurensa rapakon taakse Milwaukeen perheterapiakeskukseen (Brief Therapy Center), jossa Steve de Shazer ja Insoo Kim Berg kollegoineen tekivät uraa uurtavaa työtä. Asiakastyössä he huomasivat tiettyjä toistuvia asioita, jotka toimivat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, kuten edistymisen huomaamisen ja ongelmien tavoitteistamisen.

If it works, do more of it; if what you do does not work, do something different.

Ratkaisukeskeisyyttä onkin kuvattu hyvien käytäntöjen kokoelmana, ei niinkään yhtenä teoriana. Steve de Shazerin sanoin: If it works, do more of it; if what you do does not work, do something different. Ratkaisukeskeiset periaatteet ja menetelmät ovat levinneet valmentamiseen, johtamiseen, esimiestyöhön ja itsensä johtamiseen sekä nyt myös toimintajärjestelmiin saakka.

Onnistumista ja edistymistä

Työyhteisössä ratkaisukeskeisyys näkyy onnistumisen, edistymisen, yrittämisen, kykyjen ja taitojen huomaamisena sekä arvostuksen osoittamisena. Onnistumisen huomaaminen lähtee itsestä. Vuosittain kysyn noin 1 000 ihmiseltä, huomaavatko he omia onnistumisiaan. Noin 30 % nostaa kätensä ja vastaa myöntävästi.

Noin puolet vastaajista kertoo huomaavansa työtovereiden onnistuvan, ja jollain työpaikoilla on jopa tapana huomata yhteisiä onnistumisia. Kun kollegat tai esimiehet huomaavat onnistumisemme, edistymisemme, kykymme ja taitomme tai vaikka vain sinnikkään yrittämisemme, niin me koemme arvostusta.

Tunnetta siitä, että olen arvokas tälle työpaikalle. On väitetty, että arvostuksen myötä syntyvä hyvä fiilis on perin aivoystävällistä. Hyvän fiiliksen myötä näemme enemmän vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseen, ratkaisemme enemmän ongelmia, suorituskykymme on korkeampi ja tulemme paremmin toimeen työtovereiden kanssa.

Tulkinta syyttämisestä

Ratkaisukeskeisyys ei ole vain siirapissa ja onnistumisissa kellumista. Se on myös tapa käsitellä ongelmia. Perinteinen tapa selittää ongelmia on kausaalisuus. Se toimii erityisen hyvin mekaniikassa ja lääketieteessä, josta se käsittääkseni on lähtöisin.

Yksinkertaisesti kysymme, mistä ongelma johtuu. Työyhteisöissä tämä kysymys voi joskus nostattaa tunteet pintaan. Erityisesti, jos kyseessä on henkilöityvä ongelma.

Työpaikalla on ongelma. Henkilö, jonka syliin ongelma tupsahtaa, kysyy mistä tämä ongelma johtuu. Ongelma henkilöityy mattiin tai maijaan. Matti tai maija on tehnyt jotain väärin, aikataulusta poiketen tai ohjeita vastoin. Kun tämä kerrotaan matille tai maijalle, voi olla, että matti tai maija tulkitsee tämän syytöksenä. Erityisesti silloin, jos hänellä on nälkä, stressi tai univaje.Matin tai maijan aivot tulkitsevat tilanteen uhkana statukselle, mikä aktivoi samoja neuraalisia alueita kuin fyysinen kipu. Matti tai maija selittää, puolustautuu ja esittää vastasyytöksen. Matti tai maija on tunteella mukana, jolloin hänen aivojensa etuotsalohkossa on vähemmän resurssia käytössä. Vastasyytökset ovat sen mukaisia. Tilanteeseen tulee hieman painostava tunnelma. Osapuolet nöksähtävät. Asia ei etene.

Ongelma ei ole itse ongelma vaan se, kuinka ongelmasta puhutaan

Ratkaisukeskeisyys tarjoaa toisen tavan käsitellä ongelmia. Ongelmista tehdään tavoitteita. Mietitään mitä tahdotaan ongelman tilalle, minkä hyvän tahdotaan alkavan. Tehdään ongelmasta tavoite, lisätään tavoitteen kiinnostavuutta ja mietitään yhdessä, kuinka tavoitteeseen päästään.

Ratkaisukeskeisyys ei poista ongelmia. Se muuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Tämä ei tarkoita ongelman lakaisemista maton alle, vaan ongelman käsittelemistä tavalla, joka mahdollistaa yhteistyön ja eteenpäin menemisen. Jos kausaalinen selittäminen ei toimi, niin tehdään jotain muuta. If it works, do more of it; if what you do does not work, do something different. Kokeillaan vaikka ratkaisukeskeistä tapaa.

Ratkaisukeskeisestä tavasta käsitellä ongelmia voidaan johtaa erilaisia menetelmiä nöksähdyksien ja konfliktien käsittelemiseen, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä työhyvinvointibarometrin tuloksien käsittelemiseen. Ratkaisukeskeisyys ei poista ongelmia. Se muuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Ongelmaa pohtivat henkilöt eivät enää pelaa toisiaan vastaan. He ovat samalla puolella verkkoa ja pelaavat ongelmaa vastaan. Ratkaisukeskeisyys mahdollistaa innostavan ja arvostavan ilmapiirin luomisen työpaikalle, ja se sujuvoittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ongelmista puhuttaessa.

Yhdet aivot eivät riitä

Miksi vuorovaikutus sitten on niin tärkeää? Aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta on esittänyt, että vuorovaikutuksen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Jos suurin osa työstä digitalisoituu, niin meille ihmisille jää vain vaikeita ongelmia ratkaistavaksi.

Yhdet aivot eivät riitä vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Siksi meidän pitää ratkaista ongelmia yhdessä. Vuorovaikutuksessa. Ratkaisukeskeisesti.


arttu_kasvokuvapieni_by_alias_studiot[1]
Kiitokset Palkeille, että pääsimme tekemään yhteistyötä, ja kiitokset, että veitte osaltanne ratkaisukeskeisyyttä eteenpäin. Kiitokset myös mm. Tapani Aholalle, Jaana Alanderille, Ben Furmanille ja Marika Tammeaidille. Heiltä olen oppinut ratkaisukeskeisyyden periaatteita ja menetelmiä, joita nyt voin osaltani jakaa eteenpäin hyviin tarkoituksiin.

Arttu työskentelee ratkaisukeskeisenä valmentajana ja työyhteisökouluttajana Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Hän kirjoittaa kollegansa kanssa pamflettia Future Leadership, joka ilmestynee kevään aikana. Stay tuned!

arttu.puhakka[at]uef.fi, @arttucoach (Twitter), weaducate (FB), https://weaducate.wordpress.com/ www.aducate.fi

 


Teksti: Arttu Puhakka | Kuvat: Alias Studiot ja kuvituskuva

(Uusi Kaiku 02/2015)