Puhutaan toisillemme!

Vuorovaikutus luo todellisuutta. Siksi puhumisen taito on työyhteisöissä ja organisaatioissa elintärkeä taito.

Konsulttina ja valmentajana yli 20 vuotta toiminut Hellevi Kojo puhuu paljon ja nauraa paljon. Yhteisöjen rakentajaksi itseään kutsuva Kojo haluaa vaikuttaa ja vaikuttua.

”Oma energiani kumpuaa vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Ihmisten sosiaalinen maailma, ajatukset, kokemukset ja todellisuus ovat aina kiinnostaneet”, Kojo sanoo hymyillen.

”Konsultin tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, vaikka ulkopuoliset silmät ovat työyhteisössä aina välillä tarpeen. Tämä on klisee, mutta totta.”

Yksi ihminen ei Kojon mukaan yksinään tee ihmeitä, vaan työyhteisön sisällä tulee olla monenlaista osaamista monella henkilöllä. Tarvitaan porukka, joka yhdessä ja hyvässä vuorovaikutuksessa tutkii, havainnoi, ideoi, pähkäilee, suunnittelee ja visioi.

”Esimies tai johtaja on myös kehittäjä, mutta hän ei voi kehittää yksin vaan toisten kanssa yhteistyössä. Viisas johtaja saa työyhteisön koko osaamispotentiaalin käyttöön ja kukoistamaan.”

Elintärkeää osaamista

”Kun puhutaan jatkuvasta muutoksesta, on pohdittava, miten ihmiset ja asiat kytkeytyvät toisiinsa sekä miten ihmiset ovat keskenään tekemisissä, sillä vuorovaikutus luo todellisuutta. Mitä enemmän ja paremmin opitaan puhumaan, sitä enemmän luodaan merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista toimintaa”, Kojo toteaa.

Yhdessä puhumaan oppimisen taito onkin yksi tärkeimmistä organisaatioiden opeista

”Puhumaan oppiminen on elintärkeä asia. Meistä moni on kuitenkin aikanaan syntynyt perheeseen, jossa ei liikoja puhuttu. Siihen ei ollut taitoja eikä se kuulunut kulttuuriin, etenkään 1950–60-luvulla syntyneiden aikakaudella. Itse opin ymmärtämään puhumisen merkityksen viiden USA:ssa vietetyn vuoden aikana. Kun opin puhumaan, opin luomaan ja ylläpitämään merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita.”

”Puhumattomuus aiheuttaa työyhteisöissä suuria pulmia. Yhdessä puhumaan oppimisen taito onkin yksi tärkeimmistä organisaatioiden opeista. Tarvitaan foorumeita, joissa puhutaan avoimesti ja luodaan haluttua toimintaa.”

Onko pakko, jos ei halua?

Kaivopuiston rannassa Helsingissä sijaitsevan kahvilan terassilta katsottuna loppukesän säätila vaihtuu paahteisesta tuuliseksi ja aurinkoisesta pilviseksi. Sää on kuin työyhteisö: alati ja nopeastikin muuttuva, mielenkiintoinen ja haastava.

Kojo peräänkuuluttaa sekä identiteettipuhetta että mahdollisuuspuhetta. ”Monessa työkulttuurissa mennään asia edellä. Sen rinnalle tarvitaan me-puhetta eli identiteettipuhetta, joka kytkee ihmiset ja asiat toisiinsa. Olisi hyvä pyrkiä asiaroolista identiteettiin ja ihmiseen.”

Tarvitaan myös uusia tapoja vuorovaikutukseen perinteisten istumapalaverien rinnalle. Kehityskeskustelun voi esimerkiksi hyvin käydä puistossa kävellen ja palaverit seisten. Uudet tavat tuovat tilaa ajatuksille, ideoille, itselle ja hyvinvoinnille.

”On ikävää, jos ihmiset vain ajattelevat, että palaverit ovat rasittavia ”Onko pakko mennä, jos ei halua -tyyliin”

Palaverista kiinnostavaksi

Kojon mukaan jokaisesta palaverista voi tehdä kiinnostavan. Innostava palaveri aloitetaan kontekstin luomisella. Pohditaan hetki sitä, miksi olemme tässä ja saattelemme osallistujat samalle kartalle. Keitä me olemme ja mitä meille kuuluu?

”Usein käy niin, että palaverissa olijat eivät oikein edes tiedä syytä istunnolle, saati tuntisivat toisiaan. Jos näin on, harva uskaltaa avata suutaan.”

Kun syntyy luottamusta ja avoimuutta, voidaan puhua myös niistä asioista, jotka ovat vaikeita.

Kun ihmiset ja asiat kytketään yhteen, luodaan yhteistä todellisuutta ja ilmapiiriä, joka varmistaa palaverin onnistumisen. Kun palaveri onnistuu, ihmiset ajattelevat, että tämähän oli kiinnostavaa ja tärkeää. Se mihin kiinnitetään huomiota, tulee eläväksi.

”Kontekstia ja tietoiseksi tulemista voidaan luoda jokaisessa keskustelussa. Tämä on tärkeää, sillä jokainen keskustelu on erilainen, koska olemme jokaisen ihmisen kanssa joka hetkessä erilaisessa tilanteessa ja suhteessa.”

”Kun syntyy luottamusta ja avoimuutta, voidaan puhua myös niistä asioista, jotka ovat vaikeita.”

Hae vinkkejä merkityksellisten keskustelujen virittämiseen Valtiokonttorin Kaiku-palveluiden sivuilta osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/tyohyvinvointi/keskustelukulttuuri. Tuo sinne ideasi ja ajatuksesi muidenkin kokeiltavaksi!


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Hannele Kojo | Pixabay

(Uusi Kaiku 03/2014)