Nyt on kiire ottaa tulevaisuus haltuun

Nyt on kiire. 2020-luvulla on kypsymässä joukko teknologioita, joiden vaikutus elämäntapaamme on suurempi kuin internetin ja älypuhelinten vaikutus on ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Teknologiat valmistuvat käyttöön otettaviksi riippumatta siitä, miten Suomi asioihin suhtautuu. Sen vuoksi etenkin valtion hallinnossa pitäisi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, joilla uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet saadaan tehokkaasti otettua käyttöön.

Suomi on muuttunut hitaaksi uuden teknologian omaksujaksi.

Muutosta ei kuitenkaan ole havaittu, sillä 2000-luvulla Suomi on muuttunut hitaaksi uuden teknologian omaksujaksi. Monia maailmalla yleisesti käytössä olevia teknologioita ei ole otettu käyttöön. Riski syntyy siitä, että halutaan uskoa jatkuvuuteen, vaikka radikaalin muutoksen todennäköisyys on jatkuvuutta suurempi.

Suomi oli Nokian kehityksen myötä 1990-luvulla yksi maailman johtavista uuden teknologian käyttöönottajista. Nokian romahtaminen aiheutti rekyylivaikutuksen, jonka seurauksena Suomi putosi teknologiakehityksen kelkasta. Esimerkiksi langattoman verkon nopeus kehittyi Suomessa hitaammin kuin maailman kärkimaissa, kuten Etelä-Koreassa. Nokian menetyksen seurauksena usko Suomen kykyyn olla radikaalien kehittyvien teknologioiden kärkimaa mureni. Nyt se pitäisi saada takaisin.

Tulevaisuusselonteko tähyää muutokseen

Sen suuntaisia pyrkimyksiä onkin ollut. Siitä on osoituksena muun muassa se, että hallituksen tulevaisuusselonteko, joka valmistui kahdessa osassa 2017 ja 2018, paneutuu työn murrokseen.

Työn murroksen suurin yksittäinen vaikuttaja on teknologian kehitys, joka tulee hyvin radikaalilla tavalla vaikuttamaan työn määrään ja sisältöön sekä työn tekemisen tapaan. Se voi olla suuri uhka, mikäli ei haluta ojentua ottamaan vastaan teknologian kehityksen aiheuttamia muutoksia, vaan yritetään torjua muutosta, joka teknologian osalta on vääjäämätöntä. Onko teknologian näköpiirissä oleva kehitys uhka vai mahdollisuus, riippuu siitä, kuinka tehokkaisiin toimenpiteisiin julkisen hallinnon, lainsäädännön ja yhteiskunnan sopeuttamisen osalta ryhdytään.

– Teknologian kehitystä ja käyttöä voidaan hidastaa, mutta sitä ei voi estää, sen vuoksi olisi järkevämpää hyödyntää sitä, Risto Linturi sanoo. Kuva: Risto Linturin arkisto.

Muutos on niin merkittävä, että siihen sopeutuminen ei tule olemaan helppoa. Tämä näkyy jo nyt siinä, että maailman sekasortoisuus ja ennustamattomuus ovat poikkeuksellisen mittavia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin valtaannousu on seurausta siitä, että uusia teknologioita pidetään uhkana ja pyritään palaamaan takaisin vanhentuneisiin teknologioihin kuvitellen, että se ”makes America great again”. Sen seurauksena maailma on kauppasodan partaalla, kun oman teollisuustuotannon suojaamiseksi suunnitellaan ennen näkemättömän korkeita tullimuureja ja pidetään yhtä maailman kehittymisen kannalta keskeistä järjestelmää, vapaakauppaa, uhkana, joka pitää torjua.

– Ei teknologian kehitystä voi pistää takaisin purkkiin ja pistää kantta kiinni, sanoo laajan teknologiaselvityksen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle yhdessä dosentti Osmo Kuusen kanssa tehnyt tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

Linturi on erityisen huolissaan siitä, kuinka huonosti muutosnopeus ja jo näköpiirissä olevien teknologiavaikutusten laajuus on valtionhallinnon valmistelijoiden ja päättäjien tiedossa.

– Asiantuntijat seuraavat oman alansa kehitystä lähinnä vanhan toimintatavan sisäisellä logiikalla, totunnaisilla reunaehdoilla ja vanhoihin peukalosääntöihin nojaten, Linturi sanoo.

Uudet teknologiat ovat jo näkyvissä

Linturi ja Kuusi rakensivat raporttia viisi vuotta. Saman tyyppinen raportti laadittiin jo vuonna 2013. Se ja viiden vuoden seuranta-aika antavat hyvän käsityksen kehityksen nopeudesta ja suunnasta.

Monet aikaisemmin mahdottomina pidetyt teknologit kypsyvät käyttöön 2020-luvulla. Esimerkiksi tekoälyn kehitys on viime vuosina ollut niin nopeaa, että sen laaja käyttöönotto on yllättänyt monet asiantuntijat. Syykin on selvä. Tekoälyn kohdalla kehitys on eksponentiaalista tietyn kriittisen pisteen saavuttamisen jälkeen. Ja tuo kriittinen piste on monin osin jo saavutettu, kun koneoppiminen on muuttumassa syväoppimiseksi. Kun koneella on riittävästi dataa käytössään, sen nopea oppimiskyky pääsee täyteen vauhtiin. Datan määrän kasvu on nyt käsittämättömän nopeaa ja samaan aikaan tekoälyn käyttömahdollisuudet kasvavat.

– Yliopistojen pääosin tekemän perustutkimuksen läpimurtojen jälkeen kehitys kiihtyy, koska nopeita voittoja ja kasvua hakevat yritykset käyttävät soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen moninkertaisia resursseja näiden hyötyjen käydessä ilmeisiksi ja nopeasti tavoitettaviksi. Tätä vajetta globaalin perustutkimuksen ja kansallisesti tärkeiden yritysten soveltavan tutkimuksen välissä emme nyt osaa kunnolla kuroa umpeen ja kotimarkkinakehitys on useimmilla alueilla heitteillä. Uutta suosivaa regulaatiokehitystä on tehty lähinnä vain liikenteen saralla, Linturi sanoo.

Oireellista käynnissä olevalle kehitykselle on se, että yliopistojen akateemisen tutkimusrahoituksen määrä on huomattavan vähäistä, kun sitä verrataan suuryritysten tutkimuspanoksiin. Se kertoo, että perustutkimuksesta on siirrytty soveltavaan tutkimukseen, sillä yritykset eivät ole kiinnostuneita perustutkimuksen tekemisestä ja rahoittamisesta. Ne haluavat itselleen sovelluksia, joilla on kaupallista arvoa, Linturi sanoo.

Arvonluontiverkostot tulevat

Linturin ja Kuusen laatima raportti on nimeltään ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037”. Se sisältää 20 arvonluontiverkostoa, joihin on koottu yhteiskunnan eri alueet kokonaisuudeksi, joka kattaa elämän eri osa-alueet. Näitä verkostoja tutkitaan erilaisten näköpiirissä olevien teknologioiden mahdollistaman kehityksen näkökulmasta.

Raportin toisessa osassa on sata uutta teknologiakoria, jossa esitellään kypsässä vaiheessa olevia jo lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia teknologiaratkaisuja.

– Selvitys osoittaa, että teknologia tulee jo 2020-luvulla ottamaan niin suuria harppauksia, että niiden rinnalla internet, vaikka se onkin mullistanut maailman, alkaa tuntua vähäiseltä, Linturi sanoo.

Osa teknologioista on sellaisia, että niillä tulee olemaan vaikutusta useisiin arvonluontiverkostoihin, osa sellaisia, että vaikutus kohdistuu lähinnä yhteen verkostoon, mutta se saattaa olla siitä huolimatta hyvin merkittävä.

– Esimerkiksi aurinkoenergian kehitys ja hinta tulee olemaan sellainen, että energiaintensiivinen teollisuus tulee siirtymään Suomesta pois, koska aurinkoenergian yksikköhinta tulee laskemaan, eikä Suomi ole aurinkoenergian tuotannossa kilpailukykyinen, Linturi varoittaa.

Linturi pitää Suomen mahdollisuuksia globaalisti hyvinä, sillä koulutustaso on korkea ja kyky ottaa käyttöön uusia teknologioita on hyvä.

– Ongelmana on se, että uusi tulee vanhan valtarakenteen ulkopuolelta. Vanha valtarakenne saa olemassa olevasta tilanteesta hyödyn ja yrittää sen vuoksi estää tai ainakin hidastaa muutosta. Siitä on paljon esimerkkejä. Rakenteiden vallan murtuminen aiheuttaa tuskaa ja sitä tapahtuu kaikilla yhteiskuntaelämän tasoilla.

Kyse on niin suuresta murroksesta, että ollaan siirtymässä maailmantalouden kuudenteen sykliin. Nämä ns. Kondratjevin syklit ovat noin 40-60 vuoden pituisia ajanjaksoja, joita leimaa teknologian muutos. Viidennen syklin teknologia on ollut itc, mutta kuudetta sykliä leimaa tekoäly ja mm. älykäs materiaalitalous.

– Nyt panostetaan vielä aivan liiaksi vanhaan inkrementaaliseen kehitykseen. Murroksen tapahtuessa panokset laitetaan uuteen, joka ei kuitenkaan vielä ole kypsää tyydyttämään kaikki tarpeet ja vanha sortuu, joka kokonaisvaikutuksena vähentää kokonaistuotantoa siirtymäkauden aikana, Linturi muistuttaa.

Omavaraistalous kasvaa

– Murroksessa muutokset hidastuvat ja rakenteet jäykistyvät, koska uutta ei voi vielä käyttää optimaalisella tavalla. Tämä vaihe synnyttää myös helposti epäluuloisuutta uuden toimivuuden suhteen. Siinä syntyy tilaa erilaisille menneisyyden ihailijoille.

Itsepalvelu ja omavaraistalous ovat oikeastaan sama asia.

– Olen vasta äsken ymmärtänyt, että itsepalvelu ja omavaraistalous ovat oikeastaan sama asia. Tämä on yksi suuri muutos. Itse tekeminen tulee huomattavan houkuttelevaksi, kun työkalut ja mahdollisuudet paranevat. Se tulee ulottumaan omasta ruoan kasvattamisesta ja valmistamisesta esimerkiksi sairauksien diagnosointiin ja oman sähkön tuotantoon. Se muuttaa yhteiskuntaa merkittävällä tavalla. Rahatalous pienenee.

Mutta mikä arvonluontiverkosto tulee kehittymään nopeimmin?

– Arvelen, että se on robottiliikenne, sillä siellä teknologia on jo hyvin kypsässä vaiheessa ja sen vaikutukset niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä on taloudellisesti niin suuri, että se halutaan ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.

– Ja sitten on vielä se, mitä emme osaa nähdä. Esimerkiksi internet suunniteltiin huomattavasti suppeampaan tarpeeseen, yliopistojen väliseen tietojen vaihtoon, mutta s on laajentunut täysin globaaliksi sisältöverkoksi. Tällaisia teknologian käytön laajennuksia tulemme varmasti näkemään tulevaisuudessa, Linturi sanoo.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Pixabay ja Risto Linturin arkisto