Etätyönohjaus on kaikkien ulottuvilla

ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) päämäärä on huolehtia siitä, että samat palvelut ovat tarjolla riippumatta siitä, missä päin Suomea yksikkö on tai työntekijä työskentelee. Yksi käytännön esimerkki on etätyönohjaus. Skype saattaa yhteen ohjaajan ja ohjattavan paikasta riippumatta.

Työnohjaus on työntekijän tukemista omassa työssään. Työnohjauksen tarve voi syntyä eri tilanteissa, kuten uran muutoksissa, organisaatiomuutoksissa tai muissa käänteissä, joissa syntyy tuntu siitä, että tilanteen jäsentäminen vaatii ulkopuolista tukea.

– Työnohjaus soveltuu monenlaisiin työelämässä vastaan tuleviin tilanteisiin, Merja Niemi-Pynttäri sanoo.

– Työnohjausta voidaan käyttää monenlaisissa työelämän muutostilanteissa, joissa on päästävä kiinni uudenlaiseen tekemiseen. Viime aikoina asiakkaina on ollut aika paljon henkilöitä, jotka kokevat olevansa lähellä työuupumusta. Työnohjauksella voidaankin ennaltaehkäistä työuupumusta. Jos tilanne kehittyy uupumukseksi asti, meidän keinomme eivät riitä, vaan tarvitaan työterveyden apua, sanoo kehittämisasiantuntija Merja Niemi-Pynttäri Jyväskylän KEHA-keskuksen toiminnankehittämisyksiköstä.

Yksi työn rasittavuutta lisäävä tekijä on viime vuodet ollut epätietoisuus tulevasta. Osana maakuntauudistusta linjattiin, että työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta maakuntiin ja samalla osa palveluista siirtyy yksityiselle puolelle.

Edellisen hallituksen todettua Sote-uudistuksen toteuttamisaikataulun oman kautensa puitteissa mahdottomaksi, uusi hallitus on muuttanut linjausta. Uudistusta ei enää pyritä ulottamaan työvoimahallintoon.

Merja Niemi-Pynttäri on saapunut kerran vuodessa pidettävään työnohjaajaverkoston tapaamiseen kuten muutkin parikymmentä työnohjaajaa eri puolilta Suomea. KEHA-keskuksen, TE-toimistojen ja ELY-keskusten työntekijät tekevät työnohjausta oman toimensa ohessa. KEHA-keskus elää niin kuin opettaa. Se toimii aidosti monipaikkaisesti. Yhteydenpito tapahtuu pääasiassa Skypen avulla.

Alueellinen tasa-arvo toteutuu

– Työnohjauksen merkitys työelämässä on kasvanut, Sirpa Siikaluoma sanoo.

Työnohjauksesta on tullut tärkeä ja luonteva osa työelämää. Työhyvinvointiasiantuntija  KEHA-keskuksesta laskee, että vuonna 2018 työnohjauksen piirissä oli 264 henkilöä. Osa ohjauksista oli yksilöohjausta, mutta iso osa ryhmäohjausta, jossa mukana on kokonainen tiimi tai muutaman ihmisen muodostama ryhmä samasta monipaikkaisesti sijoittuneesta yksiköstä.

– Työnohjaus on osa uudistuvaa työelämää. Samaan aikaan käytössä on myös valmentaminen ja mentorointi. Rajat näiden työkalujen osalta ovat hämärtyneet, sillä niissä on paljon samankaltaisuutta, Sirpa Siikaluoma sanoo.

Työnohjaus tuli työelämään kuntien sosiaalitoimen kautta. Siellä työnohjaus otettiin käyttöön, kun tarvittiin mahdollisuutta käsitellä työssä kohdattuja ahdistavia kokemuksia, jotka usein liittyivät asiakkaiden vaikeaan elämäntilanteeseen. Työnohjauksen avulla haluttiin lisätä ammatillista asennetta ja estää se, että vaikeat elämänkohtalot alkavat mennä niin syvälle työntekijän sisimpään, että ne alkavat ahdistaa ja rasittaa myös työajan ulkopuolella. Työnohjauksen avulla pääsee purkamaan omia tunteita ja vapautumaan työn aiheuttamista kuormista.

– On ymmärretty, että vastaavanlaista kuormittumista tapahtuu myös muissa ammateissa, kuten TE-toimistoissa. Henkistä kuormitusta voi syntyä monenlaisissa tilanteissa. On tärkeää, että kun työntekijä sitä kokee, on käytettävissä työnohjaus. Sen avulla voidaan estää työuupumus, jonka hoitaminen on paljon työläämpi ja pitkäkestoisempi hoidettava, sanoo kehittämisasiantuntija Kirsikka Soikkeli Tampereelta.

Apu oman organisaation ulkopuolelta

Työnohjaus toteutetaan pääasiassa niin, että työnohjaaja tulee eri organisaatiosta kuin ohjattavat, olipa kyse ryhmä- tai yksilöohjauksesta. Poikkeuksen tekee vain Uudenmaan TE-toimisto, jossa on niin paljon työntekijöitä, että siellä on tarjolla työnohjausta oman organisaation sisällä.

ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen yhteisestä intrasta löytyy työnohjaajapankki. Sieltä kuka tahansa työntekijä voi etsiä työnohjaajan ja ottaa suoraan yhteyttä valitsemaansa henkilöön. Se takaa, että ohjaus voi olla täysin luottamuksellista.

– Työnohjauksesta saa apua moniin työelämän tilanteisiin. Se ei ole vain työuupumuksen ennaltaehkäisemiseen tarkoitettu työkalu, Kirsikka Soikkeli sanoo.

Osa luottamuksellisuutta on, että se voi tapahtua paikassa ja aikana, joka ei herätä huomiota. Ilman etäyhteyksiä tämä olisi mahdotonta.

– Tässä toteutuu myös alueellinen tasa-arvo. Etäyhteyksien avulla työnohjaus on saatavissa riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Suomessa, jossa välimatkat ovat pitkät, ilman etäyhteyksiä työnohjauksen antaminen olisi monesti täysin mahdotonta jo sen vuoksi, että matkoihin käytettävä aika ja siitä koituvat kustannukset muodostuisivat esteeksi, sanoo Jyväskylässä työskentelevä Tuula Jaaranen.

– Etätyönohjausta on tutkittu. Etäohjaukseen ollaan jopa tyytyväisempiä kuin nokakkain tapahtuvaan ohjaukseen. Syynä saattaa olla se, että etäohjaus on helpompi toteuttaa ja se voi tapahtua niin, että asiakas voi olla jossakin hänen kannaltaan mieluisassa paikassa eikä esimerkiksi psykologin vastaanottohuoneessa, Merja Niemi-Pynttäri sanoo.

Etätyönohjaus siis ratkaisee samaan aikaan useammankin ongelman. Se on kustannustehokas, sillä aikaa ei kulu matkustamiseen. Useassa tapauksessa ei olisi edes mahdollista matkustaa pitkää matkaa kerran kuukaudessa tunnin keskustelua varten.

Jos työnohjauksella voidaan estää työuupumus, vaikutus työntekijän elämänlaatuun ja toisaalta työuupumuksesta aiheutuviin kustannuksiin on erittäin merkittävä.

Ryhmäohjaukset haastavat

– Etätyönohjaus lisää alueellista tasa-arvoa, sillä työskentelemme monipaikkatyöympäristössä, Tuula Jaaranen sanoo.

Ryhmät ovat etäohjauksessa haastavia. Tärkeää on, että ryhmä ei ole liian iso. Merja Niemi-Pynttäri pitää viiden hengen ryhmää maksimina.

– Jos ryhmä kasvaa suuremmaksi, henkilöt näkyvät liian pieninä ruudulla. Ryhmän kanssa etäohjauksessa on myös vaikeampi havaita muita kuin puhuttuja viestejä eli aika paljon tietoa ryhmän sisäisestä dynamiikasta jää saamatta. Etäohjauksessa ei voi myöskään käyttää kaikkia toiminnallisia työkaluja.

Ryhmäohjaus tapahtuu yleensä esimiehen ehdotuksesta. Silloin siihen liittyvät kustannukset ja myös luottamuksellisuus ovat eri roolissa kuin yksilötyönohjauksessa. On myös mahdollista, että osa tapaamisista tehdään etänä osa paikan päällä.

Etätyönohjaus parantaa alueellista tasa-arvoa.

Etäyhteydet ovat merkittävä parannus työnohjauksen käytännön toteutuksessa. Se on merkittävästi lisännyt mahdollisuutta käyttää oman työn kannalta merkittävää tukipalvelua. Se on käytännön toimenpide, jolla alueellista tasa-arvoa parannetaan, mikä on harvaan asutussa maassa tärkeä. On siinä myös ympäristöulottuvuus: matkustamista voidaan vähentää.


Teksti ja kuvat: Heikki Hakala