Case Maanmittauslaitos: Terveyden mittarit kuntoon

Vastuu omasta terveydestä ja sen huolehtimisesta on nostettu Maanmittauslaitoksessa pysyväksi teemaksi. Työnantaja tarjoaa aiheesta tietoa ja monipuolisia virikkeitä.

Maanmittauslaitoksen työhyvinvointiohjelmaan sisältyvän MLL Terveys ̶ Mittarit kunnossa? ‑teeman nimeä voisi tulkita monesta näkökulmasta, onhan kyse insinöörivaltaisesta organisaatiosta. Puhtaasti maanmittausta sana ei kuitenkaan tarkoita.

Henkilöstön kiinnostusta ottaa vastuuta ja alkaa huolehtia aktiivisesti omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan päätettiin alkaa herätellä eri keinoin. Vaikka terveyden mittareista puhutaan, tavoitteena on, että jokainen asettaa ne henkilökohtaisesti itselleen.

”Halusimme muuttaa ajatusmallia, että työnantajan tarjoamalla humpalla ja jumpalla ratkaistaan kaikki työhyvinvointiin liittyvät ongelmat. Eihän työnantaja voi vastata ihmisen koko elämästä. Tästä syystä puhummekin laajemmin myös terveydestä, ei pelkästään työhyvinvoinnista”, johtava asiantuntija Ulla Lanu MML:n Henkilöstöjohtamisen tuen vastuualueelta kertoo.

Palautuminen tärkeä osa jaksamista

Vuoden 2014 organisaatiomuutoksen jälkeen aiempaa yhtenäisemmin toimivassa virastossa noudatetaan joustavia työaikoja. Tämä tarkoittaa, että töitä on mahdollista tehdä kello 6 ̶ 23 välillä.

Työn ja vapaa-ajan limittyminen lisää kuormittumisen riskiä, ellei riittävästä levosta ja palautumisesta ymmärretä huolehtia. Esimiehet ottivat palautumisen ja työssä jaksamisen puheeksi muun muassa syksyllä käydyissä puolivuotiskeskusteluissa.

”Entisestä organisaatiosta on säilynyt monia hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä, esimerkiksi varhaisen puheeksi ottamisen malli. Ihmisen kokonaishyvinvointia tukevia uusia toimintoja onkin suunniteltu osittain vanhan kivijalan päälle”, henkilöstöpäällikkö Katri Vermanne sanoo.

Katri Vermanne ja Ulla Lanu teeman logolla varustetuissa porkkanapaidoissa.

Organisaatiomuutoksen myötä Maanmittauslaitoksen 37 toimipaikkaan perustettiin kuhunkin oma työhyvinvointiryhmä, jolle myönnetään vuosittain tietty määräraha käytettäväksi työhyvinvointia edistäviin asioihin ja tapahtumiin.

Toimipaikan henkilöstö määrittää yhdessä työhyvinvointiryhmän kanssa, mihin asioihin he haluavat määrärahan minäkin vuonna käyttää. Vaihtoehtoina voivat olla vaikkapa hierojan subventointi, liikuntasetelit, jumppapallot tai yhteinen virkistysretki.

Kartalla vai kadoksissa?

”Emme toimi työpaikalla lopulta eri tavoin kuin muuten elämässä. Kuormittumista ja palautumista kannattaakin tarkastella kokonaiskuvan perusteella. Joku saattaa uupua esimerkiksi siitä, että touhuaa ja urheilee terveyden kannalta liikaa, mikä puolestaan heijastuu työhön”, Lanu muistuttaa.

”Henkilöstöä halutaankin nyt kannustaa arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja terveyttään kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään työn näkökulmasta. Työntekijän on hyvä opetella tunnistamaan ja erottamaan itseään stressaavat tekijät sekä työssä että vapaa-ajalla.”

Myös taukoliikuntaa pidetään esillä. Halukkaille on asennettu koneelle Ergo Pro ‑taukoliikuntaohjelma, jonka avulla on mahdollista ohjelmoida itselleen erilaisia taukoliikuntaohjauksia.

Uutta ajatusmaailmaa ihmisen omasta vastuusta on lanseerattu lyhyillä tietoiskuilla, joissa on nostettu hienovaraisesti esille herkkiäkin teemoja kuten alkoholinkäyttöä. Videolla muistutetaan, että kaverin kanssa voi etsiä kivan kahvilan lähiöpubin sijasta.

Humoristisilla videoilla korostuu myös, miten pienistä asioista jokainen voi lähteä liikkeelle. Omaa kuntoa parantaa jo sekin, että valitsee portaat tai kävelyn ja jättää lounaalla santsaamatta.

Ystävyyssuhteista kannattaa pitää huolta ja vanhan kitaran voi noutaa vintiltä. Elämän laatu paranee miltei huomaamatta.

”Työtoverin kanssa voi ottaa puheeksi pitkään painaneen työasian tai kysyä pelkästään, miten töissä menee ja mitä sinulle muuten kuuluu”, Lanu kuvailee tietoiskujen tarjoamia ajatuksia.

Vermanne kertoo, että esimiehille on tuotettu videoihin liittyen ohjenuoriksi vinkkejä, miten saada keskustelu terveyteen liittyvistä tekijöistä käyntiin. ”Samalla tulee tarkennettua eroa sen välillä, mitä työnantaja voi tehdä ja mikä osa terveydestä kuuluu omalle vastuulle.”

Virtuaaliluentoja unesta ja aivojen terveydestä

Terveysteemojen ideoinnissa lähdettiin liikkeelle henkilöstöltä tulleista toiveista. Henkilöstö toivoi virikkeitä paitsi fyysisen kunnon osalta, myös rentoutumisesta, riittävän yöunen merkityksestä sekä keinoista huolehtia aivojen hyvinvoinnista.

Kuluneen vuoden aikana henkilöstö on voinut seurata virtuaalisesti esitettyjä asiantuntijaluentoja muun muassa unesta ja muistista, jaksamisesta sekä luonnon terveysvaikutuksista. Ennen lomaa on annettu vinkkejä, miten kannattaa laittaa narikkaan ja levätä.

”Elokuussa käsittelimme loman jälkeistä palautumista ja voimavaroja. Syksyn mittaan olemme kuulleet asiaa aivojen aktivoinnista ja mindfulness-taidoista tuloksellisen työn ajureina. Vuoden lopuksi pohdimme pimeyden vaikutusta ihmisen jaksamiseen”, Lanu luettelee vuoden 2015 teemoja.

Vermanne korostaa, että luentoihin on aina liittynyt kytkös työelämään. ”Esimerkiksi jos olet väsynyt, miten se heijastuu arjen työhön. Tai jos työskentelet myöhään illalla kotona päätteen äärellä, miten tietokoneen sininen valo häiritsee nukahtamista, ellet sulje konetta ajoissa.”

Terveysteema saa MLL:ssä jatkoa myös ensi vuonna. Henkilöstöä on jälleen kuultu aiheiden valinnoissa. Tulevana vuonna käsitellään fyysisen kunnon ylläpitämisen rinnalla luustoa ja niveliä.

 


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuvat: Maanmittauslaitos ja Pirjo Kuisma

(Uusi Kaiku 4/2015)